Elämäni taitekohdissa vahva vapaudenkaipuu on aina ohjannut valintojani. Vuonna 1966 lähdin valtameren taakse vapautuakseni ahdistavan niukasta opiskelun ja työn tarjonnasta. Vuonna 1996 jätin kansainvälisen hyvän uran ja ryhdyin “vapaaksi taiteilijaksi”. Vuonna 2006 “hylkäsin” lapseni ja muutin omilleni nauttimaan sinkkuelämästä. Nyt elämäntaikuri arkkityyppi on availemassa minulle ikkunoita ahtaista ikääntymisen malleista kohti uudenlaista vapautta.
Pohdimme yli kuusikymmenvuotiaiden ryhmässä ikääntymistä ja luovuutta. Meille tarjoillaan niin usein elämää kaventavaa vanhenemisen mallia, että on helppo tipahtaa tähän ansaan. Taistelu ikääntymisen merkkejä vastaan on ennen pitkään tuomittu epäonnistumaan. Taistelijan arkkityyppi ei siis tässä elämänvaiheessa ole paras kumppani. Voisi helposti jäädä myös minä paran rooliin suremaan kaikkea sitä, mitä iän myötä menettää. Koska energia virtaa huomion suuntaan, sekään ei vaikuta kovin hedelmälliseltä. Usein yhdistetään myös vanhuus ja viisaus. Mitä sillä oikein tarkoitetaan? Astuisiko elämäntaikurin arkkityyppi tässä avuksemme näyttämölle?
Sen sijaan, että näemme kaiken sen, mitä menetämme, kokemuksemme ja vuosikymmenten varrella kertynyt tietomme ja taitomme tarjoavat myös enemmän näköaloja ja joustavuutta, keinoja ratkaista ongelmia ja pyrkiä kohti oman oloista elämää. Iän myötä vapautuu yhä enemmän tarpeesta päteä ja täyttää toisten odotuksia. Usein meillä on enemmän aikaa yhdistellä tietoa, pohtia syvällisemmin ja lähestyä haasteita uusin tavoin. On sääli, ettei yhteiskunnassa tarjota ikääntyneille enemmän mahdollisuuksia osallistua ajatushautomoihin ja luoviin prosesseihin.
Vapaus, joka usein seuraa eläköitymistä, voi kannustaa myös ottamaan vastuuta omasta tulevaisuudestaan uusin luovin tavoin. Olemme kaikki kuulleet ihmisistä, jotka aloittavat silloin itseään kiinnostavan opiskelun, harrastuksen tai toteuttavat jollain uudella tavalla omaa luovuuttaan. Joku kirjoittaa, toinen maalaa tai tanssii ja joku osallistuu yhteiskunnallisiin projekteihin. Se, että löytää itselleen oman oloista, merkityksellistä tekemistä lisää myös hyvinvointia. Elämäntaikurin matkassa mielenrauha ja kiitollisuus arjen pienistä hetkistä lisääntyy. Samoin luottamus selviytymiseen muutoksessa iloineen ja suruineen. Ikääntyminen voi olla uusi erittäin kiinnostava ja antoisa elämänvaihe. Silloin voi toteuttaa luovia ideoitaan, auttaa toisia ja avartaa perinteistä vanhenemisen mallia. Olemme yksilöitä myös ikäihmisinä. Luovuus tulee sisältämme, siis hyödyntäkäämme sitä! Nyt hetkessä on voima!
Mysteerikoulussa jaetaan tarinoita, ihmetellään ja oivalletaan. Seuraava teemamme on Luovuus ja ikääntyminen. Kysymme mitä on luova älykkyys ja voisiko jungilaisesta arkkityypistä ja polynesialaisesta viisaudesta olla iloa matkalla. Tule mukaan, jos olet utelias elämälle!
Ikääntynyt elämäntaikuri, Anja Kulovesi